Euroviisukirous

Istumme täällä Guccin luksorektisessa kevätlukaalissa Chanelin kanssa nauttimassa muutamaa hassua Euroviisunostattajaa. Molemmat olimme tahoillamme myös eilen juhlistamassa Euroviisuja.

Luultavasti huomenna odottaa siis kammottava moraalikrapula. Se kiusaa vain hyvin vähän mieltä tällä hetkellä, näin parin nostattavan jälkeen siis. Chanel on lähdössä hakemaan nuorta kaunokkia tulevaksi yöksi eräistä lähes lapsukaispippaloista. Gucci taas aikoo nauttia humusta kevätlukaalissaan muutamien toverien parissa. Täällä soi nyt melkoinen nostatuspoppi. Tästä ei hyvää seuraa mutta haluamme raportoida kaiken, jotta voisitte kenties oppia ymmärtäämään luksorektikkojen ajatuksenkulkua.

Tarkoituksenahan ei ole suinkaan humaltua, vaan poistaa edellisillan tuomaa väsymystilaa parilla terävöittävällä. Tämä ilta on nyt vain pakko selvitä.
Jotkut ovat olleet viisaita ja lähteneet humua pakosalle kehä-I:sen ulkopuolelle.

Chanel jatkaa.
Euroviisut asettaa tietyn vaatimustason illan kululle. Nyt vain EI voi olla elämättä huumassa! Näin voinkin todeta, että kaikki, mitä tänä iltana tapahtuu, on ollut jo kauan tiedossa ja tarkoin harkittua. Sen voimme palauttaa mieliimme huomenissa, jos sitä jostain syystä epäilisi... Olemme Guccin kanssa saavuttaneet ensimmäisen etapin. Se tarkoittaa, että kaverimme saavat tuta tekstiviestejä ja soittoja. Todennäköisesti useampia kuin haluaisivatkaan. Se kuuluu kuvioon.

En voi muuta todeta kuin että viettäkää raikas ja rakas euroviisuyö arvon lukijat ja parahimmat ystävät! Tavataan halaamasta Portugalin edustajaa... ;)

ps. Gucci yrittää selvitä pälkähästä pukeutumalla viime kevään coutureen. So last season! (Ja ihan kuin se häntä mitenkään auttaisi...)

Kolmasosa hoitojaksosta takana

Olen melko tyytyväinen tähän astiseen hoitojaksooni elää normaalin ihmisen elämää. Päivittäinen elinbudjetti on viime päivät ollut 10-20 euron luokkaa, mikä on mielestäni taputusten arvoinen seikka! Viime viikonlopun lievästä budjettinotkahduksesta on selvitty kunnialla. Uusi viikonloppu mielessä, mutta toivottavasti rauhallinen sellainen. Skumppa on käynyt mielessä muutamia kertoja, mutta niistäkin on selvitty. Itse asiassa en ole kastanut kieltäni ylikalliiseen poreiluun kohta kahteen viikkoon!

Olen myös vältellyt uuden megamikroluksusaaltouunin hankintaa, vaikka vanha teki itsemurhan jokin aika sitten. Lisäksi olen saanut ilmoituksia eräältä digiliikkeeltä, että minun pitäisi noutaa talouteeni digilaite. Mutta en niinkään ole toistaiseksi tehnyt.

Hyvä minä!

Ainoa, mitä salaa pelkään, on se, että käykö tässä taas perinteiset yliluksorektikkokuumenemiset? Kuukauden hiljaiselon jälkeen on erittäin suuri riski, että luksorektikko korvaa yhden illan aikana luksuksenhimonsa. No, sen riskin kanssa on vain elettävä.

Olisi mukavaa tietää, miten muut kuurilla olevat luksorektikot voivat? Oletteko käyneet salaostoksilla tai kipanneet lukitussa vessassa taskumatista Domppaa kurkkuun?

Parhaat asiat ovat ilmaisia

Usein kuulee sanottavan, että elämän parhaat asiat ovat ilmaisia. Mitä naurettavaa köyhien kehittämää itsepetosta! Kaikki minun parhaat asiani ovat liki järjestäen olleet myös kalliita. Esimerkiksi matkustaminen: olin luksoreksiaa sairastavan ystäväni kanssa taannoin etelässä kaksi päivää. Matka oli erittäin tyydyttävä, mutta maksoi enemmän kuin kamerunilaiskylän BKT yhteensä. En halua kuulostaa rasistiselta tai ylimieliseltä, vaan kyse on enemmänkin toteamuksesta. Elämäntapamme on vääristynyt. Suollamme rahaa eri paikkoihin aivan kuin olisi itsestäänselvää, että rahaa on, ja tulee aina olemaan. Älyttömyyksiin.

Viime aikojen unelmana on ollut matka Dubaihin, maailman ainoaan seitsemän tähden, hotelliin. Huvikseni katsoin paljonko yö hotellissa maksaisi: noin 1500 €. Normaali jumalaapelkäävä naurahtaisi asialle ja jatkaisi elämäänsä. Pahinta on, että naurahdin, ja aloin miettiä kuinka paljon se tekisi 10 päivästä ja mitähän hintaan kuuluisi. Kuten ehkä huomaatte, luksorektikolle hinta ei useinkaan ole ongelma, vaan korkeintaan hidaste.

Alkusanat

Luksoreksia on sairaus, jolle osa ihmisistä on altis. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan alttiudestaan huolimatta koskaan sairastu, vaan todetut luksoreksia-tapaukset ovat todella harvinaisia. Aihetta on vielä tutkittu kovin vähän, mutta on selvää, että ympäristötekijät, joilla tässä yhteydessä viitataan erityisesti sosiaaliseen ympäristöön, vaikuttavat huomattavasti sairastumisen riskin kasvamiseen. Toisaalta luksoreksian puhkeamista hillitsee yleinen kulttuuri: esimerkiksi Suomessa kaikkea yletöntä ja julkista luksuselämää ja useiden mielestä moraalitonta tuhlaamista ei kovin hyvällä katsota - edes Helsingissä. Entistä nyrpeämmäksi suhtautuminen muuttuu jos asiasta erehtyy mainitsemaan ääneen. Itse asiassa tämä blogi ei mitenkään voisikaan muita Suomen kaupunkeja käsitellä, sillä taudinkuvaan sopiva infrastruktuuri löytyy empiiristen tutkimustemme perusteella ympärivuotisesti vain pääkaupungista. Sopivalla infrastruktuurilla tarkoitetaan esimerkiksi riittävää määrää tarpeeksi laadukkaita viihde- ja ostospaikkoja sekä ruokaravintoloita, joissa luksorektikko, kuten tautiin sairastuneita kutsutaan, voi toteuttaa itseään.

Tyypillisiä sairauden oireita ovat keskimääräistä huomattavasti korkeampi
himo ja halu käyttää ja ostaa luksustuotteita ja -palveluja. Luksorektikko on helppo tunnistaa myös normaali-ihmiselle järjettömiltä vaikuttavista päätöksistään, kuten esimerkiksi taksin tilaamisesta alle puolen kilometrin matkalle loistosäällä, kiireettömänä hetkenä. Luksorektikko nauttii virheettömästä ja ystävällisestä palvelusta. Oletkin saattanut tavata tällaisen henkilön. Hän usein istuu seurueineen ylellisissä yökerhoissa shampanjapata kainalossaan. Joskus hän saattaa sortua jopa hurvittelemaan ja ruiskii shampanjaa pitkin poikin ystäviensä päälle.

On selvää, että kukaan ei jaksa tällaista touhua päivästä toiseen kovin pitkään. Luksorektikon pahin vihollinen on usein, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, hänen omat ystävänsä, jotka useissa tapauksissa kärsivät myös saman taudin oireista. Se tekee luksorektikon osasta kovan: ei ole viikonloppua, jolloin joku ei pyytäisi (lue pakottaisi) lähtemään ulos. Ystävät ovat taudin edetessä oppineet oveliksi. He saattavat esimerkiksi pyytää luksorektikon katsomaan elokuvaa ja seuraavassa mutkassa kaapata hänet luksusjuottolaan shampanjalasin kera. Kuitenkin jokainen luksorektikko silloin tällöin tarvitsee normaali-ihmisen elämää selvitäkseen omastaan. Tällöin ainoa toimiva vaihtoehto on paeta ystävien ulottumattomiin, sulkea puhelin ja vetää verhot ja lukot tiukasti kiinni. Usein tämä toimii, joskaan ei aina. Luksorektikon on kyettävä myös voittamaan itsensä, oma sisäinen luksorektikkonsa, joka aivan välttämättä haluaa päästä näyttämään uudet vaatteensa yöelämään. Äärimmäisellä tuurilla luksorektikon onnistuu ystävineen sopia yhteinen tauko kaikesta luksuksesta. Se onkin usein ainoa jämerä käytännön keino taudin etenemisen hillitsemiseksi. Lääkkeitä ei ole. Myöhemmässä vaiheessa on todennäköistä, että monet hankkivat asuntolainan, puolisoita ja jälkikasvua, jotka väkisinkin hillitsevät yletöntä elämäntapaa. Sitä ennen on kenties turvauduttava erakkomatkoihin ympäri maailmaa, paikkoihin, joista kukaan ei skumppapatoineen luksorektikkoa löydä.

Tämä blogi on syntynyt käytännön tarpeesta. On väliaikaisesti otettava niskalenkki taudista ja pystyttävä elämään normielämää. Se on ainoa keino. Luksorektikkona sydäntäni karmaisee kirjoittaa seuraavat lauseet, joten en kiertele enkä kaartele tekemisissäni. Olemme päättäneet viettää nuukuuskuukauden. Istun hetken hiljaa, sillä ajatukset eivät heti luista äskeisen jälkeen. Näin se kuitenkin on. Tämä blogi kuvaa aluksi kahden, kenties myöhemmin useammankin luksorektikon selviytymistaistelua läpi nuukuuskuukauden. Toivotan meille mitä parahinta onnea ja kestävyyttä sekä pyydän ymmärrystä kaikilta niiltä, jotka joudumme tyynesti feidaamaan tulevien viikkojen aikana. Olemme päättäneet yrittää elää normielämää...

Aloitamme

Älytöntä iltaa köyhyysrajan molemmin puolin elävät. Tätä blogia tulevat kenties kirjoittelemaan parantumattomasti sairaat luxorektikot. Blogia ei missään nimessä tule ottaa kevyesti, koska julkaistavat tarinat eivät tule sellaisia olemaan. Oikeita nimiämme emme valitettavasti voi paljastaa, sillä se saattaisi koitua lopulliseksi tuhoksemme. Esiinnymme valenimillämme ja myös kaikki muut henkilöihin tai sijainteihin viittaavat erisnimet ovat keksittyjä, eikä niitä voi yhdistää tosimaailmaan.

Gucci